Miten ikkunat ja eristeet yhdessä vaikuttavat kodin energiatehokkuuteen?

Energiaremontti kannattaa, koska se vähentää rakennuksen energiankulutusta, pienentää kustannuksia ja parantaa asumismukavuutta.

Tässä tärkeimmät syyt:

1. Säästö lämmityskuluissa

Parempi eristys, energiatehokkaammat ikkunat ja tiiviimpi rakenne tarkoittavat, että lämpö pysyy sisällä ja lämmitystarve pienenee.
→ Tyypillisesti säästö on 20–40 % lämmitysenergiasta, ja usein investointi maksaa itsensä takaisin 5–10 vuodessa.

2. Miellyttävämpi sisäilma

Energiaremontin yhteydessä parannetaan myös rakenteiden tiiviyttä ja ilmanvaihtoa.
→ Tuloksena on tasainen lämpö, vähemmän vetoa ja parempi sisäilman laatu.

3. Rakenteiden kunto ja arvo

Eristyksen ja ilmanvaihdon parantaminen ehkäisee kosteuden tiivistymistä ja rakenteiden vaurioita.
→ Samalla kiinteistön arvo ja myyntihoukuttavuus kasvavat.

4. Vähemmän päästöjä

Kun energiantarve pienenee, myös hiilijalanjälki pienenee.
→ Erityisesti, jos eristeenä käytetään luonnonmateriaaleja kuten Ekovillaa, joka sitoo hiiltä ja on kierrätettävä.

5. Pitkän aikavälin turva

Energiaremontti on tapa varautua nouseviin energiahintoihin.
→ Kun talo on energiatehokas, se pysyy käyttökustannuksiltaan kilpailukykyisenä ja miellyttävänä asumispaikkana pitkälle tulevaisuuteen.

Energiaremontti ei ole pelkkä kuluerä, vaan investointi asumisen laatuun, kiinteistön arvoon ja ympäristöön.

1980-luvun taloissa ikkunat olivat yleisimmin kolmilasisia ja kolmipuitteisia MSK-ikkunoita. Näiden U-arvo oli keskimäärin 1,8-2,0 W/ m²K. Lämpövuodot olivat ongelma ja lisäksi lasien väliin kertyi helposti kosteutta.

Tyypillisin seinärakenne oli puurunko 150 mm (esim. 50×150 runkotolpat) + tuulensuoja + ulkoverhous tai kevytbetoni/tiilirunko, jossa eristys oli ohut ja materiaalina mineraalivilla eli kivi- tai lasivilla. U-arvo oli tyypillisesti 0,28–0,35 W/m²K, kun nykyvaatimus on lähes puolta parempi.

80-luvun talojen yläpohjassa on noin 250-300 mm eristettä, kun nykyään vaatimus on noin 500 mm eli yli kolmanneksen enemmän. Ajan mittaan eristeet ovat painuneet, joka lisää ilmavuotoja. Lämpö karkaa helposti katon kautta, joten katon lisäeristys tuo nopeasti merkittävän säästön. Yläpohjan eristys, mahdolliset seinien lisäeristykset sekä ikkunaremontti tuovat merkittäviä energiasäästöjä ja kokonaisvaikutus on suuri: pienemmät energiakulut, tasaisempi sisälämpö ja terveemmät rakenteet. Ikkuna- ja eristysremontin avulla voidaan saada 1980-luvun talo helposti nykyisen energiatehokkuustason tuntumaan ilman, että rakenteita tarvitsee kokonaan uusia. Muita mahdollisia toimenpiteitä energiankulutuksen vähentämiseksi on esim. lämmitysjärjestelmän vaihto (esim. kaukolämmöstä maalämpöön), aurinkopaneelien asennus,  ilmanvaihdon parantaminen ja lämmöntalteenottojärjestelmän (LTO) asentaminen.

Miten ikkunat ja eristeet yhdessä vaikuttavat kodin energiatehokkuuteen?

Ikkunoiden U-arvot ja yläpohjan sekä seinärakenteiden lämmöneristys ovat kaikki keskeisiä tekijöitä rakennuksen lämpöhäviöissä, ja niiden yhteisvaikutus näkyy suoraan rakennuksen kokonaisenergiankulutuksessa, erityisesti lämmitysenergian tarpeessa. Tässä selkeä erittely:

1. U-arvo ja sen merkitys

U-arvo (W/m²K) kertoo, kuinka paljon lämpöä siirtyy rakenteen läpi.

• Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristys.
• Esimerkiksi:
  • Nykyaikainen kolmilasinen energialasi: U ≈ 0,8–1,0 W/m²K
  • Vanha kaksilasinen ikkuna: U ≈ 2,5–3,0 W/m²K
  • Hyvin eristetty ulkoseinä: U ≈ 0,17–0,20 W/m²K

2. Lämpöhäviöiden jakauma

Tyypillisessä omakotitalossa lämpöhäviöiden osuus jakautuu suurin piirtein näin (Lähde: Motiva, Ympäristöministeriön rakennusmääräykset):

• Ulkoseinät: 20–30 %
• Ikkunat ja ovet: 15–25 %
• Yläpohja ja katto: 15–20 %
• Ilmanvaihto ja vuotoilma: 20–30 %

Jos ikkunat ovat huonosti eristäviä, ne voivat siis aiheuttaa saman verran lämpöhäviöitä kuin koko ulkoseinät yhteensä.

3. Rakenteiden yhteisvaikutus

Rakennuksen kokonaisenergiankulutus riippuu kaikkien rakenteiden yhteisestä lämpöhäviöstä eli niin sanotusta lämpöhäviökertoimesta (H), joka lasketaan kaavalla:

H = Σ(U × A)
missä U on rakenneosan U-arvo ja A sen pinta-ala.

Rakennuksen lämmitysenergian tarve kasvaa suoraan H:n arvon kasvaessa.
→ Jos parannat ikkunoiden U-arvoa (esim. 1,4 → 0,9), kokonaislämpöhäviö voi pienentyä useita prosentteja, etenkin jos lasipinta-alaa on paljon.
→ Sama pätee, jos seinien eristystä parannetaan – mutta vaikutus on rajallinen, jos ikkunat ovat edelleen heikko lenkki.

4. Käytännön vaikutus energiankulutukseen

Kun sekä seinät että ikkunat ovat hyvin eristettyjä:

• Rakennus säilyttää lämmön tasaisemmin.
• Lämmitysjärjestelmän käyttö vähenee, eli energiankulutus ja päästöt pienenevät.
• Sisälämpötilan vaihtelu vähenee, mikä lisää asumismukavuutta.

Jos taas seinät ovat hyvin eristettyjä, mutta ikkunat huonoja, lämpö karkaa pääasiassa ikkunoista – ja energiatehokkuus jää vajaaksi.

5. Esimerkki

Jos talossa on:

• 150 m² ulkoseiniä, U = 0,18
• 25 m² ikkunoita, U = 1,8

Lämpöhäviöt:

• Seinät: 150 × 0,18 = 27 W/K
• Ikkunat: 25 × 1,8 = 45 W/K

→ Ikkunat hukkaavat enemmän lämpöä kuin seinät, vaikka pinta-alaa on kuusi kertaa vähemmän.
Jos ikkunat vaihdetaan U-arvoon 0,9, niiden osuus putoaa puoleen → merkittävä säästö lämmitysenergiassa.

Yhteenveto:
Ikkunoiden, yläpohjan ja seinien U-arvot yhdessä määrittävät, kuinka paljon lämpöä karkaa rakennuksesta. Mitä pienempi näiden yhteenlaskettu U-arvo on, sitä pienempi on rakennuksen lämpöhäviö ja energiankulutus.

Tässä esimerkkicase, 120 neliöinen omakotitalo sähkölämmityksellä, sähkön hinta 0,15 €7kWh.

Lähtötiedot

• Asuinpinta-ala:120 m²
• Lämmitystarveluku:6000 K·vrk/vuosi
  → 6000 × 24 = 144 000 K·h/vuosi
• Ulkoseinät:150 m²
• Ikkunat:25 m²
• Yläpohja:120 m²

Vaihtoehto 1 – 1980-luvun alkuperäinen rakenne

• Seinät:U = 0,32
• Ikkunat:U = 1,9
• Yläpohja:U = 0,20

Lämpöhäviökerroin H:

• Seinät: 150 × 0,32 =48,0 W/K
• Ikkunat: 25 × 1,9 =47,5 W/K
• Yläpohja: 120 × 0,20 =24,0 W/K
  → Yhteensä H = 119,5 W/K

Vuotuinen lämpöhäviö:
E = 119,5 × 144 000 = 17 208 000 Wh = 17 208 kWh/vuosi

Vaihtoehto 2 – Ikkunat ja yläpohja uusittu

• Seinät:U = 0,32
• Ikkunat:U = 0,9
• Yläpohja:U = 0,10

Lämpöhäviökerroin H:

• Seinät: 48,0 W/K
• Ikkunat: 25 × 0,9 =22,5 W/K
• Yläpohja: 120 × 0,10 =12,0 W/K
  → Yhteensä H = 82,5 W/K

Vuotuinen lämpöhäviö:
E = 82,5 × 144 000 = 11 880 000 Wh = 11 880 kWh/vuosi

Säästö: 17 208 – 11 880 = 5 328 kWh/vuosi
→ n. 800 € vuodessa (sähkön hinta 0,15 €/kWh)

Vaihtoehto 3 – Kaikki rakenteet nykytasolle

• Seinät:U = 0,18
• Ikkunat:U = 0,9
• Yläpohja:U = 0,09

Lämpöhäviökerroin H:

• Seinät: 150 × 0,18 =27,0 W/K
• Ikkunat: 25 × 0,9 =22,5 W/K
• Yläpohja: 120 × 0,09 =10,8 W/K
  → Yhteensä H = 60,3 W/K

Vuotuinen lämpöhäviö:
E = 60,3 × 144 000 = 8 683 200 Wh = 8 683 kWh/vuosi

Säästö 1980-luvun rakenteeseen verrattuna:
17 208 – 8 683 = 8 525 kWh/vuosi
→ n. 1 280 € vuodessa

Kiinnostaako ikkunaremontti? Varaa ilmainen esittely!

Yhteenveto (Oulu)

Vaihtoehto	Seinien U	Ikkunoiden U	Yläpohjan U	Vuotuinen lämpöhäviö (kWh)	Erotus	Arvioitu säästö €/v
1. 1980-luku (alkuperäinen)	0,32	1,9	0,20	17 208	–	–
2. Ikkunat + yläpohja uusittu	0,32	0,9	0,10	11 880	–5 328 kWh	~800 €
3. Kaikki nykytasolla	0,18	0,9	0,09	8 683	–8 525 kWh	~1 280 €

Johtopäätökset

• Pelkästään ikkunoiden ja yläpohjan uusiminen tuo noin 30 % säästön.
• Kun myös seinät eristetään paremmin, lämmitysenergiantarve vähenee lähes 50 %.
• Yläpohja on kustannustehokkain toimenpide, koska lisäeristys esim. Ekovillalla on nopea ja edullinen tapa saavuttaa suuri vaikutus.

Eristä kotisi energiatehokkaasti Ekovillalla

Eristysremontti on oikein nopea tapa pienentää lämmityskuluja ja lisätä asumismukavuutta. Ikkunoiden lisäksi suuri osa lämmöstä karkaa yläpohjan ja seinien kautta, joten eristys kannattaa tarkistaa erityisesti 1970–1980-lukujen taloissa.

Puukuitupohjainen Ekovillan puhallusvilla on tehokas lisäeriste monimuotoiseenkin yläpohjaan – se tasaa kosteusvaihteluita ja puhalletaan saumattomasti täyttäen rakenteet tiiviisti. Eristeellä on pieni ilmanläpäisevyys, joten rakennetta jäähdyttäviä konvektiovirtauksia on vähän. Ekovilla-levyeriste puolestaan sopii seinien lisäeristykseen, esimerkiksi ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä. Tiiviin ja hengittävän rakenteen varmistat Ekovilla X -ilmansulkutuotteilla, jotka estävät lämpövuodot ja kosteuden kertymisen.

Kun yläpohja, seinät ja ilmansulku päivitetään Ekovillalla, rakennus saavuttaa helposti nykypäivän energiatehokkuuden. Lopputuloksena on lämpimämpi, vedoton ja ekologinen koti – ilman raskasta remonttia.

Takaisin