Toimittajalegenda Hannu Karpo valitsi luonnon rauhassa sijaitsevaan, kelohirsistä veistettyyn kotiin kotimaiset Kaskipuu-ikkunat. Vuosikymmeniä vanhaan rakennukseen asennettiin uudet ikkunat ja ovi, ja etsittiinpä remontin tiimellyksessä myös uutta pesäpuuta oravalle.
Kauniisti harmaantuneiden kelohirsien keskellä on ovi, jonka päällä roikkuu puinen kyltti. Kylttiin on kirjoitettu suomalaisille tuttu nimi – Karpo. Yli viidenkymmenen vuoden mittavan ja monipuolisen uran toimittajana, ohjaajana ja tuottajana luonut Hannu Karpo on monen suomalaisen tuntema kasvo. Eläkepäiviään nykyään viettävä Hannu Karpo hankki rakennuksen mökikseen, mutta siinä on eletty jo vuosikymmenten ajan Karpon perheen arkea. Nykyään taloa kutsuu kodikseen jo nuorempi sukupolvi. Kodin viihtyvyys koheni vastikään uusilla Kaski-ikkunoilla ja -ovella.
Kelohirsistä veistettyihin mökkeihin aikanaan ihastunut Karpo oli etsinyt metsäkämppää Lapista jo hetken, kunnes vuonna 1966 onnistui ja sopiva kohde löytyi. Vuosikymmenten kuluessa hirsikehikko eli sen verran, että ikkunoiden ja ovien vaihtaminen alkoi olla väistämätöntä.
” Oven päältä alkoi paistamaan päivä sisään jossain vaiheessa, eivätkä ikkunat oikein enää menneet kiinni”, Karpo kuvailee ja myöntää olleensa epäluuloinen sen suhteen, miten ikkunoiden vaihtaminen vuosikymmeniä vanhaan rakennukseen onnistuu.
”Suhtauduin hirvittävän epäluuloisesti siihen, että onnistuuko tällaiseen vanhaan kehikkoon joku löytämään ratkaisun, jolla uudet ikkunat saa istumaan paikalleen. Se on puun ominaisuus, että se elää ja että sen mukana pitää elää.”
Ikkunaremontista porttikielto pörröhännille
Kaskipuun asentajat eivät haastavaa lähtötilannetta hätkähtäneet, vaan sovittivat varmoin ottein uudet ikkunat paikalleen ja Karpokin on tyytyväinen lopputulokseen.
”Mulla on tässä äärettömän hyvin onnistunut kunnostus ja siinä on ollut ammatti-ihmiset, jotka ei häpeä tekemisiään.”
Vuosikymmeniin on Karpon mukaan mahtunut monenlaisia haasteita, mutta yllättävästi suurinta kiusaa rakennuksen kunnossapidolle ovat aiheuttaneet turhan tuttavalliseksi osoittautuneet pörröhäntäiset naapurit.
”Oravat ovat äärettömän sympaattisia”, Karpo aloittaa. ”Mutta myös hyvin hankalia juuri sympaattisuudessaan, sillä ne tunkevat ihan joka paikkaan.”
Vanhojen ikkunoiden maskilautoja poistettaessa nimittäin löytyi yllätys. Laudan taus oli rakennettu täyteen vieri vieressä olevia oravanpesiä.
”Meille neuvottiin, että pesät pitää siirtää varovasti koppaan ja kantaa ne metsään. Siellä ne löytävät itselleen uuden pesäpuun”, Karpo kertaa oravien muutto-operaatiota ja huikkaa sulkeutuvan, uutukaisen ulko-oven takaa vielä:
”Orava siellä – ja Karpo täällä!”
Katso video Karpon ikkunaremontista!
Kaipaavatko ikkunasi päivystä? Tutustu Kasken ikkunoihin!
